In December last year, I told about how our family became a part owner of a trotter and how Esa the horse got his name.
Ja siitä, miten Esan eli Exuberancen ura Suomessa alkoi. Kenelläkään meistä ei todellakaan ollut tylsää.
And about how Esa's i.e. Exuberance's career began in Finland. None of us really was bored.
Tiimimme ammattilaiset valitsivat Exuberancen meille kilpahevoseksi. Vaihtoehtoja olisi ollut matkan varrella useita, mutta lopulta tämä hevonen valikoitui pitkän etsinnän päätteeksi. E. ei koskaan voittanut, mutta tuli aina loppuun asti. Joten kyllä siinä jotain hyvääkin täytyi olla.
Our team's professionals chose Exuberance for our racing horse. There would have been many choices, but finally this horse was chosen after a long search. E. never won, but always run up to the finish line. So yes, there had to be something good in him.
Pian selvisi, että Esa ei todellakaan jätä kavereita, ei raveissa eikä muutenkaan. Suuresta laumasta Ruotsista tuli pahasti läheisriippuvainen hevonen, joka jännitti melkein kaikkea. Sitä ei voinut edes käytävällä harjata, ellei ottanut toista hevosta kaveriksi.
It soon became clear that Esa really did not leave friends, not in races or at all. From a large herd in Sweden became a horse who was closely dependent of other horses, and tensed almost everything. He could not even be brushed in the corridor without taking another horse to accompany him there.
Alkoi totuttelu Ravitalli Markus Dahlströmin tavoille: yksilöllinen, rauhallinen, säännöllinen hoito ja ulkoilu omassa tarhassa. Esa alkoi rentoutua ja rauhoittua. Itseluottamus kasvoi. Se huomasi, että pärjää kyllä itsenäisestikin. Syntyi kesy-Esu, rauhallinen kaveri, joka rakasti lapsia, porkkanoita ja rutiineja.
He had to start getting used to the Racing Stable Markus Dahlström's habits: personal, calm, regular care and outdoor activities in his own fencing. Esa began to relax and calm down. Self-confidence grew. He noticed that he is able to cope independently. Then was born a tame Esa, a quiet guy who loved children, carrots and routines.
 |
| Meillä kaikki viisi lapsenlasta saavat pitää Esua omana hevosenaan. Tämänkin herran käsistä lelut tippuvat siihen paikkaan ja pienet jalat töpöttelevät television ääreen kun hän kuulee, että Esan lähtö on alkamassa. All our five grandchildren may consider Esa as their own horse. Also this young gentleman drops the toys at once and small feet scurry in front of the television when he hears that Esa's start is beginning. |
Rutiinit ovatkin Esalle tärkeitä. Jos harjoitusradan reunalla suolapussit ovat eri paikassa, Esan maailma nyrjähtää sijoiltaan. Tai jos mäski on väliaikaisesti lopussa, eikä sitä tarjoilla iltaruuan kanssa, se on Esalle iso pala. Mäskissä ei pahemmin ole ravintoaineita, mutta se maistuu suussa hyvälle. Ja KUULUU iltaruokaan.
And routines are important to Esa, really. If, beside the training track, the salt bags are in a different place, Esa's world will get scared and off the trails. Or if mash has temporarily run out and is not served with evening meal, it is a big deal for Esa. There aren't many nutrients in mash, but it tastes good in the mouth. And BELONGS to the supper.
Vuosi sitten kesällä Esa sai mahtavaa ahaa-elämyksen. Tiedäthän, sellaisen kun omena tippuu puusta päähän ja keksit painovoiman. Savonlinnan raveissa Esa hengasi joukon mukana ja sillä oli kivaa. Mutta kuski sanoi, että mennäänpä ohi. Silloin se tapahtui: Esa hoksasi, että raveissa kuuluu juosta toisista ohi. Ja että se tuntuu hyvältä. Jopa mahtavalta.
A year ago in the summer, Esa had an amazing idea. You know, when an apple drifts from tree to your head and you invent the gravity. In the races of Savonlinna, Esa was busy with the crowd and enjoyed it. But the driver said that he should bypass the other horses. Then it happened: Esa figured out that in the races you have to run past others. And that it feels good. Even great.
Siitä alkoi nousukausi, jossa vuorottelivat yhä paranevat startit ja vastoinkäymisten pirstoma kausi. Ensin tuli kaviopaise, joka halkaisi kavion. Kun taas päästiin vauhtiin, tuli imusuonentulehdus. Vastoinkäymisistä huolimatta kahdeksasta startista viisi on päättynyt voittoon, mikä on kyllä loistosuoritus. Kolmen peräkkäisen voiton putki alkoi jälleen kotiraveista.
It started a boom that alternated with the ever-improving starts and the hardships. First there was an abscess that split the hoof. When that had cured, then came a lymphadenitis. Despite of the difficulties five starts from eight in total have brought the first price, which is a tour de force. The tube of three wins began again from the home races.
Joka tapauksessa kesy-Esu oli mennyttä. E. on edelleen kiltti ja kultainen, mutta tietää itsekin olevansa aika voimakas juoksija. Jos treenistä on pari päivää aikaa, alkaa "elämänilo" pursuta yli (Exuberance = suomeksi elämänilo). Kunnioitan suuresti Markus Dahlströmiä, joka kerta toisensa jälkeen istuu Esan kärreille. En tiedä paljonko minulle pitäisi maksaa, että menisin sen dynamiittipötkön taakse istumaan. Ainakaan tonni ei riittäisi, vaikka rahaa tarvitsenkin.
In any case, the tame Esu was gone. E. is still kind and golden but knows he is a pretty strong runner. If a couple of days have gone from the last training, "exuberance" begins to overcome. I greatly respect Markus Dahlström, who again and again sits on Esa's cart. I do not know how much I ought to be paid for sitting behind that dynamite bar. At least a ton would not be enough, even though I need money.
Nyt odotamme Jokimaa tekee tähtiä -kisan karsintoja. Se on Esukan tämän syksy päätähtäin, vaikka Suomen päärata Vermo onkin jo tullut valloitettua keskiviikkoraveissa pariin otteeseen. Linkki lähtöön Hippoksen kautta tässä, Esa kilpailee siinä numerolla 9. Kävi miten kävi, toivon vain kahta asiaa: Että Esa saa mennä sinne terveenä. Ja että mitellään voimia reilusti hevonen hevosta vastaan. Monesti Esa on antanut kavereille tasoitusta lähtölaukalla tai huonolla lähtöpaikalla. Tai jos ei muuta, niin kenkä on irronnut kesken lähdön. Sillehän ei mitään voi, kuuluu lajiin. Mutta olisi niin hienoa nähdä reilu mittelö.
Now we are waiting for the "Jokimaa makes stars" preliminary race. It is Esa's autumn's main goal, even though the Finnish prime racing course Vermo has already been conquered on two Wednesdays. Link to the race through Hippos here, Esa's number there is 9. However it goes, I just hope for two things: That Esa may go there healthy. And that the race is a fair conquest horse against horse. Often Esa has given the others handicap by galloping at the start or by a poor starting number. Or if not anything else, then the shoe has detached during the race. There is nothing with that, it belongs to the character of the races. But it would be so great to see a fair bout.
----------
Elämänohje:
Life advice:
Tuntuuko elämäsi junnaavan paikoillaan? Osta osuus ravurista. Sen jälkeen elämäsi on pelkkää ylä- ja alamäkeä, mutta tylsää ei koskaan.
Do you feel your life is dull? Buy a share of a trotter. Then your life is just up and down, but never boring.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti