perjantai 24. helmikuuta 2017

Tarinan arvoinen koira: cockerspanieli Salama / Dog worth a story: Cocker Spaniel called Salama


Tänään meillä ovat blogivieraina Tanja Kiiskinen ja Salama-koira. Tanjan ja Salaman haastoivat mukaan Päivi ja Herkku-hevonen.

Today our guests in the blog are Tanja Kiiskinen and Salama the dog (Flash in English). Tanja and Salama were challenged by Päivi and Herkku the horse.

Mikä on Salaman ikä ja rotu?
How old is Salama and what is his breed?


Salama (Namusillan Harry Potter), käyttölinjainen cockerspanieli, on syntynyt huhtikuussa 2014 ja täyttää siis 3 vuotta. Olen naimisiin mennessäni tehnyt sopimuksen mieheni kanssa, että meidän perheessä tulee olemaan aina koira.



Salama (Harry Potter of Namusilta), working line Cocker Spaniel, was born in April 2014 and is thus 3 years old. When I got married I promised to my husband that there will always be a dog in our family.

Monesko koira Salama on teidän perheessänne?
How many dogs have you had in your family?


Ensimmäisen koiramme, tiibetinspanieli Edun hankimme sopimuksen vuoksi heti kun muutimme yhteiseen kotiin. Edun kanssa saimme viettää 13 vuotta.

Due to the promise the first dog, Tibetan Spaniel Edu, we acquired as soon as we moved to our common home. With Edu we had 13 good years.

Pienen mietiskelyn jälkeen mieheni Seppo toi työpäivän tuliaisina meille novascotiannoutajan pennun Remun. Remu ilahdutti meidän elämää 14 vuotta. Sitten päätimme, että nyt ei meille tule vähään aikaan koiraa. Oli niin mukavaa kun ei tarvinnut joka toinen päivä imuroida koirankarvoja.

After a little contemplation my husband Seppo brought us as a souvenir after one working day a Nova Scotia Retriever puppy Remu. Remu delighted our life for 14 years. Then we decided that now we will not have a dog for a while. It was so nice when you did not have to vacuum dog hairs every second day.

Mutta jotenkin se taas salakavalasti hiipi, nimittäin koirakuume. Illat vietimme netissä etsien sopivaa rotua ja niin meille tuli taas koira. Eli Salama on meidän kolmas koiramme.

But somehow it again crept insidiously, namely dog ​​fever. The evenings we spent in seeking a suitable breed in internet and so we had a dog again. That is, Salama is our third dog.

Kuinka polkunne kohtasivat Salaman kanssa?
How did your paths cross with Salama?


Olen aina pitänyt kovasti cockerspanielin ulkonäöstä ja siksi ensimmäisenä googletin tätä rotua. Kuvahaku näytti ihan oudon näköisiä cockereita ja luulinkin googlen erehtyneen. Kunnes ihastuin yhteen kuvaan niin, että päätin tutustua siihen tarkemmin. Kuva veikin minut Kuusiviidan cockereiden sivuille ja tutustuin ensimmäistä kertaa käyttölinjaiseen cockerspanieliin. Siis koira, joka täytti kaikki meidän toiveet, ihastuin samantien.

I have always liked very much the appearance of a Cocker Spaniel and therefore I first googled this race. Images looked pretty odd for Cockers and I thought Google was mistaken. Until I fell in love with one picture, so that I decided to explore it further. Image exported me to Kuusiviita's Cocker sides and I met Working Cocker Spaniel for the first time. That was a dog that met all of our desires, I fell in love right away.

Otimme heti yhteyttä Kuusiviitaan ja saimmekin kuulla että pentuja oli juuri tulossa. Sovimme myös Jukka Paroisen kanssa että saisimme käydä tutustumassa hänen koiriinsa. Ihastus tähän rotuun vain syveni, kun näimme nämä hurmaavat koiraneidit Jukan luona. Olimme niin innoissamme. Sovimme Jukan kanssa, että otamme pentueesta urospennun. Harmiksemme odotus päättyi pettymykseen, kun Jukan pentueeseen syntyi vain yksi urospentu, joka olikin jo varattu aikaisemmin.

We immediately contacted Kuusiviita and we heard that puppies were just coming. We also agreed with Jukka Paroinen that we would visit and make acquaintance with his dogs. Fancy to this race only deepened when we saw these adorable lady dogs at Jukka's house. We were so excited. We agreed with Jukka that we take a male puppy from the litter. Annoying enough, wait ended in disappointment when only one male puppy was born to the litter. And he had already been booked earlier.

Eli taas googlen kimppuun, sillä olin päättänyt että tämä on meidän rotu. Google vei minut Namusillan Grundogsin sivuille ja mikä hienointa siellä luki että pentuja olisi tulossa. Tiesin siis jo tässä vaiheessa, että näillä pennuilla on kysyntää ja olin taas valmistautunut pettymään. Kirjoitin sähköpostin Namusiltaan Anu Knuutiselle ja sain häneltä vastauksen, että hän odottaa ensin pentujen syntymisen ja vasta sitten päättää kuka pennun saa. Valmistauduin mielessäni taas pettymään ja jopa luopumaan toivosta.

So, once more I turned to Google, because I had decided that this is our race. Google took me to the pages of Namusillan Grundogs and what was best, they said there that puppies would be coming. So I already knew at this point that these puppies are in demand again, and I was prepared to be disappointed. I wrote an e-mail to Namusilta's Anu Knuutinen and she answered that she first waits the puppies to be born and only then decides who gets a puppy. I prepared my mind again to disappointment and even to give up hope.

Tuli pääsiäinen ja olin lomalla. Maanantaiaamuna oli taas niin vaikeaa lähteä töihin loman jälkeen. Töissä avasin puhelimen ja se piippasi heti tekstiviestin merkiksi. Ja voi sitä riemua. Anu laittoi viestin; teille olisi varattu musta urospentu, valkoisin merkein, oletteko vielä kiinnostuneita? 

Easter came and I was on vacation. Monday morning was again so hard to go to work after the holidays. At work, I opened my phone and it beeped immediately for a text message. And how fun was that. Anu sending the message; a black male puppy with white markings has been reserved for you, are you still interested?

OLEMME!!! ja samalla soitto miehelle, me saadaan pentu! Ja niin alkoi iloinen odotus. Salama on syntynyt Kajaanissa ja asusti ensimmäiset viikot Tervosen Elinan ja hänen perheensä hellässä hoidossa. Ensimmäistä kertaa tapasimme kun Salama oli noin 5 viikkoa vanha ja 10 viikon ikäisenä hän muutti meille perheenjäseneksi.

INDEED ARE!!! and at the same time I called to my husband, we get a puppy! And so began the joyful expectation. Salama was born in Kajaani and lived the first weeks in the loving treatment of Elina Tervonen and her family. For the first time we met when Salama was about 5 weeks old. And 10 weeks old, he moved to us as a family member.

Mitä Salama on antanut tai opettanut sinulle?
What has Salama given or tought you?


Salama on meillä perheenjäsen, ja sen hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. On kuitenkin joskus vaikea asettaa rajoja tai torua ja kieltää, vaikka sekin kuuluu emännän ja isännän tehtäviin. Pakko tunnustaa että tuo musta pieni karvakasa on kyllä kietonut meidät niin pauloihinsa että monet ”töllöntyöt” on saanut anteeksi vain ihanalla spanielin katseella.

Salama is our family member, and his well-being is an important issue to all of us. However, it is sometimes difficult to set limits or to scold and to deny, although it belongs to the hostess and host functions, too. Forced to recognize that this small pile of black hairs has captivated us so that many of his "torts" have been forgiven just with his lovely spaniel gaze.

Monet kerrat on tuo pikkuspanieli kuunnellut ja katsellut pää kallellaan kun emäntä kertoo päivän kuulumisia ja harmittelee pieleen menneitä asioita.

Many times has this little Spaniel listened to and watched his head tilted when his hostess tells today's news and frets the things that went wrong.

Koiranpennun ottaminen on aina iso päätös eikä sitä pidä koskaan tehdä jos ei ole valmis sitoutumaan sen hoitamiseen. Meille tämä päätös on aina ollut helppo. Meillä koira on ollut aina isännän ja emännän koira, ei koskaan lasten koira.

Taking a puppy is always a big decision and should never be done if you are not ready to commit to his treatment. For us, this decision has always been easy. Our dog has always been master's and mistress's dog, never children's dog.

Mieleen jäänyt tapahtuma tai tarina historianne varrelta?
Is there a story in your mind along your history?


Salama on siis käyttölinjainen cockerspanieli ja tällä rodulla on erinomainen metsästysvietti. Käyttölinjainen on muodoiltaan sporttinen ja sillä on myös vähemmän karvaa kuin näyttelylinjaisella. Käyttölinjainen cockerspanieli on metsästäjän Taskuraketti, mallia Turbo.

Salama is thus a Working Line Cocker Spaniel by his breed, and this race has excellent hunting instincts. Working Line has sporty shapes and it also has less hair than the Show Cockers. Working Line Cocker Spaniel is a hunter's Pocket Rocket, model Turbo.

Koska halusimme koiran joka olisi myös Sepon kaveri metsällä, niin vuoden kohokohtia on syksyn metsästysretket ja reissut. Niitä odottavat sekä isäntä että koira.

We wanted a dog that would also be Seppo's friend out hunting, so the highlights of the year are autumn hunting trips and outings. They are waited both by the host and the dog. 


Jo muutamana syksynä metsästysreissu on suuntautunut Ilomantsin kauniisiin maisemiin. Mukana reissussa on ollut myös Salaman ”kummi” Jouni. Näiltä reissuilta kotiutuu väsyneet ja onnelliset metsästäjät. Mikä parasta, myös saaliin makuun päästiin jo ensimmäisellä reissulla.

Already for a few autumns the hunting trip has been done to the beautiful landscape of Ilomantsi. Included on the road has been Salama's "godfather" Jouni. These trips have brought home tired and happy hunters. What's more, also hunting prey was received already on the first trip.

Tanjan vinkit koirien hyvinvointiin?
Tanja's tips for dogs' good health?


Myös koiralla, kuten meillä ihmisilläkin pitää perusasioiden olla kunnossa. Ruoka, liikunta, lepo ja perushoito ovat tärkeitä. On myös ollut ilo tutustua vastuullisiin koirankasvattajiin, joille koiran terveys on tärkeää. Pentujen terveyttä seurataan ja jo pennun ostohetkellä sovitaan esimerkiksi lonkkakuvauksista.

Also dogs, as well as humans, must have the basic things in order. Food, exercise, rest, and basic care are important. I have also had the joy to get acquainted with responsible dog breeders, to whom the dog's health is important. Puppies' health is monitored and for instance hip x-rays are agreed already at the moment the puppy is purchased.

Pitkät yksinoloajat ja monille tekemisen puute tuo suuriakin haasteita. Pitkästyttyään koira purkaa turhautumistaan ja seurauksena voi olla monenlaisia ongelmia. Tosin tuon ajan määrittäminen on aika vaikeaa, sillä kyllä meillä muutamat kengät ovat saaneet uuden muodon ihan lyhyen yksinolohetken aikana, ja aina tasaisin väliajoin lelut päätyvät lelujen ”taivaaseen”. 



Being alone for a long time and lack of activity brings large challenges. After being bored the dog unloads his frustration and this can result in a variety of problems. However, defining that time is quite difficult, because we do have some shoes given a new shape during quite a short moment alone, and always at regular intervals toys end up to toys' "heaven".

Olen myös läheltä seurannut erilaisella ruokavaliolla kasvatettuja koiria. Meillä koiran ruokaa ovat kuivamuona, mutta esim. poikani koira Severi syö vain raakaruokaa. Molemmat koirat voivat hyvin ja ovat terveitä. Tosin ruokailut ovat haasteellisia, kun kummallakin on oma kuppi ja aina toisen kupissa olisi parempaa ruokaa.

I have also followed nearby dogs bred with different diets. With us the dog eats dry food, but for example Severi, my son's dog eats only raw food. Both dogs are doing well and are healthy. However, meals are challenging, as each has its own cup, and the better food would always be in the other's cup.

Minkä tarinan sinä haluaisit kuulla eli kenet haastat mukaan?
What story would you like to hear, that is whom do you challenge?

 

Haastan mukaan taiteilija, opettaja Elise Kososen. 

I challenge Elise Kosonen, a teacher and an artist. 

----------

Elämänohje:

Guideline for life:

Jos olet tehnyt töllötyön, muistele miten spanieli katsoo silmillään ja matki sitä. Saat paljon anteeksi.

If you have made wrong, remember how a Spaniel looks with his eyes and imitate it. You will get lots of forgiveness.


perjantai 17. helmikuuta 2017

Tarinan arvoinen eläin: Aatu-kissa / Animal worth a story: cat gentleman Aatu



Tänään toivotamme tervetulleiksi blogivieraamme Henna Karvisen ja Maine Coon -kissaherra Aatun.

Today we welcome to the blog Henna Karvinen and the Maine Coon cat gentleman Aatu.


Aatu, oikealta nimeltään Enzahin My Sweet Shadow täyttää 19. helmikuuta 5 vuotta. Maine Coon -rotuisia kissoja kutsutaan "pöllönkatseisiksi lempeiksi jättiläisiksi". 


Aatu, Enzahin My Sweet Shadow by his real name meets on 19 February to 5 years. Maine Coon raced cats are called "owl-eyed gentle giants".

Ketä eläinperheeseenne kuuluu, Henna?
Of whom does your animal family consist of, Henna?


Eläinperheessämme on neljä kissaa. Kaksi Ragdollia, Huli ja Vili, ovat 7-vuotiaat veljekset. Aatu tuli taloon kolme vuotta heidän jälkeensä. Maine Coon –neiti Kirppu muutti meille 1,5 vuotiaana ja täyttää tänä vuonna neljä vuotta.

Our animal family consists of four cats. Two Ragdolls, Huli and Vili, are brothers aged 7. Aatu came to the house three years after them. Maine Coon miss Kirppu moved to us at 1.5 years of age and meets this year to four years.

Miten tienne Aatun kanssa kohtasivat?
How did your paths cross with Aatu?


Meillä oli ollut Ragdoll- veljekset kolme vuotta ja rotukissoista kiinnostuneina olimme alkaneet miettiä jonkin toisen rotuisen pennun ottamista. Jyväskylän lähellä oli Enzahin kissalassa Maine Coonin pennut, ja menimme niitä katsomaan. Coonit tekivät vaikutuksen välittömästi: pennut olivat suloisia, ja aikuiset kissat upeita! Isokokoinen, lempeä, pöllönkatseinen rotu vaikutti hurmaavalta.

We had had the Ragdoll- brothers for three years and interested of breed cats as we were, we were beginning to think about taking a different breed kitten. There were Maine Coon kittens in the Enzahin cattery close to Jyväskylä, and we went to take a look at them. We were impressed by the Coons immediately: the kittens were cute and adult cats stunning! A large, gentle, owl-eyed breed seemed very sweet.

Halusimme urospennun ja varasimme musta-savuvärisen pojan, joka oli hieman ujo, mutta tomeran oloinen. Kävimme vielä toisen kerran pentuja katsomassa ja toukokuussa 2013 kasvattaja toi Aatun luoksemme uuteen kotiin. 


We wanted a male puppy, and we booked the black-smoke-colored boy who was a little shy, but seemed snell. We went to have a look at the kittens for a second time, and in May 2013 the breeder brought Aatu to us into a new home.

Isojen veljesten ihmetellessä uutta tulokasta oli monenlaista sähinää ilmassa, ja Aatu hakeutui turvapaikkaan sohvan taakse ja keittiön pöydän alle. Kun ensimmäinen yhteinen ilta koitti, jäin Aatun kanssa valvomaan ja tutustumaan. Aatu on aina siitä lähtien ollut vähän sellainen ”mamman poika”.

Big brothers were wondering about the newcomer and there was a variety of hiss in the air and Aatu searched for refuge behind the sofa and below the kitchen table. When the first common evening approached, I stayed with Aatu to monitor and make acquaintance. Aatu has ever since been sort of a "mama's boy".

Mitä Aatu on sinulle opettanut?
What has Aatu tought you?


Aatu on opettanut kuinka kissa voi kiintyä ”omiin” ihmisiinsä ja olla lempeä jättiläinen, mutta tarvittaessa myös sitkeä taistelija. Kissaa ei voi pakottaa, ei myöskään lahjoa; kissan luottamus ja rakkaus tulee ansaita. Kissa osaa olla hyvinkin tunneälyinen, viisas, oppivainen ja seurallinen.

Aatu has taught me how a cat can become very attached to his "own" people and be gentle giant, but, if necessary, die-hard fighter. A cat can not be forced, nor corrupted; the cat's trust and love has to be earned. The cat is able to have lots of emotional intelligence, and he can be wise, docile and sociable.

Hennan vinkit kissojen hyvään vointiin?
Henna's tips for cats' good health?


Kissalla tulee olla turvallinen koti, riittävästi tilaa touhuta sekä omaa rauhaa. Ruuan tulee olla laadukasta ja raikasta vettä tarjolla jatkuvasti. Kissan tulee saada huomiota ja hellyyttä osakseen ja kissan terveydestä tulee pitää huolta. Kun kissoille juttelee, ne tuntuvat oppivan juttelemaan myös. Onnellinen kissa tuo iloa ja onnea myös omistajilleen. 

Aatu ja / and Kirppu
Cats should have a safe home, enough space to go round and privacy. Food must be of high quality and fresh water available constantly. The cat needs attention and affection and cat's health has to be taken care of. When talking to cats, they seem to learn to talk, too. A happy cat will bring joy and happiness to his owners.

Mikä tarina on jäänyt mieleen yhteiseltä matkaltanne?
Is there a story in your mind from you common journey?


Tarinoita on niin monia… Aatu ja mehupillit on silti aina yhtä hymyilyttävä juttu:

There are so many stories ... Still Aatu and and the juice straws give a constant smile:

Aatu oli jo pienenä kissalassa leikkinyt mehupilleillä; sellaisilla muovisilla, joissa on haitarimainen kaulaosa. Niistä on vuosien saatossa tullut hänelle ihan oma juttunsa. Päivisin kaikkien niiden muutaman pillin, jotka leluina ovat, pitää olla ruoka- ja vesikuppien luona. Jos ne ovat jossain muualla, Aatu kantaa ne kuppien luo.

Already when Aatu was a small kitten he used to toy in the cattery with small juice straws; such plastic things with accordion-like neck portion. They have over the years become his own special thing. During the day, all of those few straws that are his toys must be near the food and water bowls. If they are somewhere else, Aatu carries them to the bowls.

Iltaisin Aatu saattaa tuoda pillin olohuoneeseen sohvan luo, joskus syliin asti, kun olemme tv:tä katsomassa. Kun sitä heittelee, hän noutaa sen ja tuo takaisin. Kunnes ei enää huvita ja vie sen takaisin.

In the evening, Aatu may bring a straw near the sofa in the living room, sometimes as far as into my arms when we are watching tv. When I throw it, he will pick it up and bring back. Until he no longer feels like it and takes it back.

Öisin pillejä ilmestyy makuuhuoneeseemme: milloin lattialle, milloin sänkyyn, joskus yöpöydällekin. Ja päivän aikana Aatu kantaa ne aina takaisin alakertaan. Siivouspäivinä nostan pillit pois lattialta, ja aina kun lopetan siivoamisen, hän kantaa ne takaisin paikoilleen yksi kerrallaan. 

At night, straws will appear in our bedroom: sometimes at the floor, sometimes in the bed, sometimes even on the bedside tables. And during the day Aatu carries them all the way back downstairs. During the cleaning days I will raise the straws off the floor and every time I finish cleaning up, he carries them back one at a time.


----------

Elämänohje:

Guideline for life:

Jos sinulla on vahva järjestyksentaju, älä anna toisten lannistaa. Pidä oma pääsi ja oma järjestyksesi!

If you have a strong sense of order, do not let others discourage. Keep your head and your order!

perjantai 10. helmikuuta 2017

Tarinan arvoinen eläin: maatiaiskana Herkkis - Animal worth a story: landraced hen Herkkis



Tänään blogivierainamme ovat Marjaana Kovanen ja Herkkis-kana. 

Today's guests in the blog are Marjaana Kovanen and Herkkis the hen.

Marjaanan ja Herkkiksen haastoivat mukaan kertomaan eläintarinan Suvi Sikstus ja Illusia-lehmä.

Marjaana and Herkkis were challenged to tell their story by Suvi Sikstus and Illusia the cow.
Marjaana on mukana kanasirkuksessa, joka on kiertävä tieto- ja viihdetapahtuma. Sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä maatiaiskanasta lajina, tuotantoeläimenä ja lemmikkinä. Kanasirkuksesta voit lukea lisää Kanasirkuksen blogista.

Marjaana is involved in a chicken circus, which is a circumforaneous information and entertainment event. Its purpose is to increase understanding of the landraced hen as a species, production animal and pet. Of chicken circus you can read more in the Chicken Circus blog. 
Herkkis on sirkuksessa esiintyvä taiteilija, ja edustaa suomalaisen maatiaiskanan kiuruvedenkantaa. Se on kutakuinkin täydellinen kana: kaunis, rauhallinen, terve ja hoitaa hommansa.

Herkkis is a performing artist in the circus, and represents the Finnish Landrace chicken from Kiuruvesi. It is more or less a perfect chicken: beautiful, quiet, healthy and gets the job done. 
Tässä hyppykuvassa Herkkis on Kanasirkuksen esiharjoitteluvaiheessa.
In this jumping picture Herkkis is in preliminary practising phase.
Miten polkunne Herkkiksen kanssa kohtasivat?
How did your paths cross with Herkkis?


Herkkis saapui minulle munana 1.7.2010 ja kuoriutui koneessa 21.7.2010. Koneessani on paikat vain seitsemälle munalle, joten konepoikaset saavat yksilöllisen kohtelun ja niitä käsitellään ensi hetkistä alkaen. Siitä juontuu myös Herkkiksen luottamus ihmiseen.

Herkkis came to me as an egg 1st July 2010 and hatched from the machine 21st July 2010. My machine has places for seven eggs only, so the machine chicks receive individual treatment and they are handled starting the first moments. From there also derives Herkkis's trust for humans.

Aluksi Herkkiksen nimi oli Pilkkuhartia. Myöhemmin höyhenys sai purkkiherkkusienen värin, mistä linnun nimi.

Initially Herkkis was called Pilkkuhartia (Spotted Shoulder). Later the plumage got canned mushroom color, and there comes the bird's name.
 
Herkkis on hautonut pienkanalassani vähintään yhden poikueen joka kesä. Emona se on tunnollinen ja hoitaa poikasia jopa kaksi kuukautta. Siinä vaiheessa poikuetta on jo sangen vaikea mahduttaa siipien alle nukkumaan, mutta sopu sijaa antaa. 

Herkkis has hatched at least one litter every summer in my small henhouse. As a mother it is conscientious and cares for chicks up to two months. At that point, litters have already been quite difficult to fit under the wings to sleep, but concord gives place.

Luottamus ihmiseen sekä terve ahneus on mahdollistanut erinäisten temppujen opettamisen Herkkikselle. Se osaa ainakin hypätä yläpystyä, antaa tassua ja ottaa tiukan katsekontaktin. 

Confidence in humans, as well as healthy greed has enabled teaching various tricks to Herkkis. It is at least able to jump straight up, give paw, and take a strict eye contact.
Viisivuotiaana Herkkis muutti uuteen kotiin, kun itse siirryimme Hirvensalmen syrjäkylältä taajamaolosuhteisiin Mikkelin Otavaan. Tämän elämänmuutoksen lisäksi Herkkiksellä alkoi ura sirkustaiteilijana.

When Herkkis was five years old it moved into a new home, when we moved ourselves from the remote Hirvensalmi village to urban conditions in Mikkeli, Otava. In addition to this change of life Herkkis began a career as a circus artist.

Mitä Herkkis on antanut tai opettanut sinulle?
What has Herkkis given or taught you? 
Hautova ja poikasensa hyvin hoitava emokana on aarre. Herkkis on vuosien mittaan ollut hyvä muistutus siitä, että kun eläin saa varttua ja elää rauhallisissa ja asiallisissa oloissa, se palkitsee hoitajansa olemalla terve ja tuottavakin.

A mother-hen brooding and caring its young well is a treasure. Herkkis has been over the years a good reminder that when an animal may grow up and live in calm and reasonable conditions, it will reward caregivers by being healthy and productive.

Herkkikseltä ja sen lajitovereilta saamiini ahaa-elämyksiin kuuluu myös ymmärrys siitä, että kanalla, kuten muillakin kodeissamme ja tiloillamme elävillä eläimillä, on oma luonteensa ja yksilölliset piirteensä. Pidän todennäköisenä, että tuotantokanaloissakin asuvista miljoonista linnuista jokaisella on periaatteessa sama potentiaali oppimiseen ja vuorovaikutukseen.

The insights I have received from Herkkis and the others of her species also include understanding that hen like other animals living at our homes and farms, have their own character and unique characteristics. I like it probable that also the millions of birds living in production henhouses have basically the same potential for learning and interaction each of them.

Mikä tapahtuma on jäänyt mieleesi historianne varrelta?
What event has stayed in your mind along your history?
Kesäisin matkustamme usein mökkisaareen Saimaalle. Kanat ja muut eläimet ovat kulkeneet mukana lukuisia kertoja, mutta ennen kaikkea muistan sen kesän, kun jätimme muun kanaparven naapurin hoiviin mökkireissun ajaksi.

During the summer, we often travel to an island cottage on Lake Saimaa. Hens and other animals have traveled with us large number of times, but most of all I remember the summer when we left the rest of the hen flock in the care of a neighbor for the time of our trip.

Herkkiksellä oli kuitenkin vastakuoriutuneet poikaset alla, enkä halunnut jättää vauvaperhettä hoitajan vastuksiksi. Niinpä Herkkis majoitettiin tipuineen kissankoppaan ja lykättiin takakonttiin. 

However, Herkkis had newly hatched chicks, and I did not want to leave the baby family to give trouble to the caregiver. So Herkkis was accommodated with her chick's to a cat's basket and put to the trunk.
Koppa veneili mukanamme saareen ja nökötti mökin kuistilla. Sää oli sateinen, tuulinen ja viileä, ja koppa peiteltiin huovalla. Herkkis viihtyi tipujensa parissa eikä osoittanut minkäänlaista halua poistua kopastaan; poikasetkin olivat vielä niin alkutekijöissään, ettei ulkomaailma kiinnostanut niitä millään tavalla. 

The basket boated with us to the island and stood at the cottage porch. The weather was rainy, windy and cool, and the basket was veiled with a blanket. Herkkis was comfortable with her chicks and showed no desire to leave the basket; chicks were still so rudimentary that they were not interested in the outside world in any way.
Kerran päivässä nostin Herkkiksen kopasta ulos jaloittelemaan ja harjoittamaan aineenvaihduntaa, mutta jo parin minuutin päästä se vaati päästä kököttämään tipujensa luo. Kun kotiuduimme mökiltä muutaman päivän kuluttua, lintuperheemme palasi sujuvasti parveen, aloitti normaalin elämän ja laajensi päivä päivältä seikkailujaan kotipihan syreeniviidakossa. 

Once a day I lifted Herkkis from the basket out to stretch its legs and to exercise metabolism, but after a couple of minutes it insisted on getting back to loll with her chicken. When we got home from the cottage after a few days, the bird family returned smoothly to the flock, began a normal life, and expanded day by day their adventures in our garden's lilac jungle.

Minkä eläintarinan sinä haluaisit kuulla eli kenet haastat mukaan?
Which animal story would you like to hear, that is who do you challenge to take part?
Haastan mukaan jonkun Suomen Eläintenkouluttajat ry:n hallituksen jäsenen.

I challenge someone from the Board of Directors of the Finnish Animal Trainers' Association.
----------
Elämänohje:
Guideline for life:
Kohtele toisia hyvin - todennäköisesti saat saman kohtelun takaisin.
Treat others well - you'll probably get the same treatment back.