Lapsi ja hevonen - A child and a horse

Kuusivuotias Prinsessamme on jo pitkään toivonut pääsevänsä ratsastamaan.

Our six-year-old Princess has long been hoping to ride.

Minä epäilin, että se on unelmia. Päiväunia, joita ei ole tarkoitettukaan toteutettavaksi. Mistä kuusivuotias, joka ei ole kasvanut hevosten keskellä, keksisi sellaisen ajatuksen?

I suspected it was dreams. Daydreams that are not meant to be implemented. How could a six-year-old who has not grown with horses come up with such an idea?

Mutta Prinsessa oli päättäväinen, omaan kohteliaaseen tapaansa. Joten: suunta Jennyn tallille Kattilamäkeen.

But Princess was determined, in her own courteous way. So: direction to Jenny's stable at Kattilamäki.

Tästä eteenpäin teksti on Prinsessan:

From here on, the text is Princess's:

Mä rakastan heppoja, ja ne ovat musta rauhallisia. Ja sitä paitsi mä tykkään ja rakastan niitä.

I love horses and I think they are calm. And then I like them and I love them. 

Hevoset syö laitumella ruohoa. Ja jos niillä haluaa ratsastaa, ne täytyy houkutella vaikka heinillä, että ne saa kiinni. Sämpylällä ei onnistu. Ne haluavat olla tiiviimmin yhdessä kesällä.

Horses eat grass at the pasture. And if you want to ride, they have to be attracted, for instance with hay, to catch them. The roll does not work. They want to be closer together in the summer. 

Lähtö tuntui mukavalta. Ponin turkki on niin sileä kuin silkki. Tänään satoi, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lainata Mumman sadetakkia. Mumma lähti taluttamaan hevosta kentälle.

The departure felt nice. The pony's coat is as smooth as silk. Today was raining, so there was no choice but to borrow granny's raincoat. Granny went to lead the pony to the riding field.

On kiva olla ponin selässä. Ponin selkälihasten liikkeet tuntuvat kohmuiselta, diu diu. Hevosen ohjaa pitää viedä sinne suuntaan minne haluaa. Ja pitää vetää kovemmin, jos haluaa, että se pysähtyy. Ohjia pitää vetää hellästi, jos ei halua, että se syö heinää.

It's nice to be on the pony's back. The movements of the pony's back muscles feel jiggling, diu diu. The horses are guided by pulling the rein towards the direction you want to go. And you have to pull harder if you want it to stop. The reins must be pulled gently if you don't want him to eat hay. 

Voihan porkkanat. Jim rakastaa porkkanoita. Kaikkien porkkanoitten jälkeen harjattiin, ja sen jälkeen annettiin leipiä. Jim oli onnellinen kun palasi laitumelle. Ihan aluksi kun tulin ratsastuskentältä pois, niin ukki oli kerännyt heinää Jimille palkaksi. Koska sillä oli nälkä. Tottuukohan se siihen, että saa heinää ratsastuksen jälkeen?

Ooh la la, carrots. Jim loves carrots. After all the carrots Jim was brushed, and after that I gave him bread slices. Jim was happy when he returned to the pasture. First of all, when I came out of the riding field, grandpa had collected hay for Jim's pay. Because Jim was hungry. Does he now get accustomed to getting hay after riding?

----------

Prinsessan elämänohje:

Princess's life advice:

Kokeile uusia harrastuksia. Hepalla ratsastaminen on oikein hyvä harrastus, koska hepat ovat kivoja. Hepat tykkäävät ihmisistä hirveästi.

Try new hobbies. Riding is a good hobby because horses are nice. Horses love people terribly much.

Lempeä jättiläinen / The gentle giant

Kuten tässä jutussa kerrottiin, ottamalla pienenkin askeleen hevosiin päin saa paljon uusia ystäviä.

As told in this story, taking even small steps toward horses gives you lots of new friends.

Yksi minun ihanista ystävistäni on Hevi. Kaikki alkoi siitä, kun selkäni kipeytyi ja sitä piti alkaa kuntouttaa. Rauhallinen ratsastus on siihen yksi parhaita keinoja.

One of my sweet friends is Hevi. It all started when my back was sore and I had to start rehabilitation. Peaceful horse riding is one of the best ways.

Olen nuoruudessani ratsastanut. Eikä siitä ole edes pitkä tovi. Se oli Venäjän vallan aikaan.

I've ridden in my youth. And it is not even a long ago. It was during the Russian government in Finland.

Enää en halunnut lähteä kenttää kiertämään, vaan vaeltaa maastossa omaan tahtiini. Mutta mistä löytää hevonen, joka täyttäisi kriteerini

I no longer wanted to circulate the riding field, but to roam the terrain at my own pace. But where to find a horse that meets my criteria

• omistaja uskaltaa antaa sen minulle
• the owner dares to give it to me
• hevonen hyväksyy kaverikseen tumpelon
• the horse accepts an inept as a friend
• tallin ympärillä on maastoa
• there is terrain around the stable
• hinta ei hirvitä
• price does not dare

Pitkän etsinnän ja ystävän avun jälkeen löytyi sympaattinen Hevi, joka hyväksyi minut ystäväkseen. Hevi on rodultaan eestin raskas työhevonen.

After a long search and friend's help I found the sympathetic Hevi, who accepted me as a friend. Hevi's race is Estonian heavy work-horse.

Hevi on todella iso, ehkä noin 800-kiloinen, joten istun hänen selässään spagaattiasennossa. Kaviot ovat pienen ämpärin kokoiset. Jalkani yltävät noin puoliväliin Hevin vatsaa. Tästä seuraa se, etten pysty käyttämään jalkojani apuna. Mutta eivätpä ne sitten tule kipeiksikään. Selkään pääsemiseksi tarvitsen suurin piirtein tikkaat.

Hevi is really big, probably about 1700 pounds, so I sit on his back in a split position. Her hooves are sized like small buckets. My legs will reach about halfway down Hevi's stomach. As a result, I am not able to use my legs to help. But they don't then become sore either. To reach her back I almost need a ladder.

Hevillä on pieniä ongelmia linjojen kanssa (kenelläpä ei olisi?), joten satulavyö ei yllä kiinni. On pakko tyytyä pelkkään satulahuopaan, jonka ympäri kulkee hihna, jossa jalustimet ovat kiinni. Vähän huterompaa, mutta hei, Hevin mielestä minäkin olen hutero.

Hevi has small problems with her curves (who hasn't?), so the girth does not reach the place. I am forced to be satisfied with a mere blanket, around which the belt passes, in which the stirrups are closed. Not so stable, but hey, in Hevi's opinion, I am not so stable either.

Kaikki hyvin, lähden lenkille. Paluumatkalla huomaan, etten ole saanut Hevin vyötä tarpeeksi kireälle (hän on loistava pullistaja kiinnitysvaiheessa). Alan liukua uhkaavasti kohti Hevin kylkeä. Yritän polkaista vastapuolelle. Mutta kyllä se penteleen hihna nyt on kireällä, ei auta.

It's all right, I'll go for a ride. On the way back I notice that I have not pulled Hevi's belt tight enough (she is a great plumper when attaching the belt). I begin to slide dangerously towards Hevi's side. I'm trying to step it up to the opposite part. But now the damned belt is tight all right, nothing helps.

Paniikki iskee. Mitä teen? Lopulta on pakko tulla alas. Jos ylös pääseminen oli vaikeaa, myös alas tuleminen huimaa. Mutta kohta kierähdän sieltä alas kuitenkin, joten pakko yrittää hallitusti.

Panic strikes. What do I do? In the end, I am forced to come down. If getting up was hard, coming down is dizzying, too. But soon I will be at the point when I roll down anyway, so I must try to force myself down in a controlled manner.

Päästyäni alas huomaan, että siinä paniikissa olin eksynyt. Mikä ei ole yllätys, koska minulta puuttuu kokonaan se palikka päästä, jossa suuntavaisto sijaitsee.

When I get down I realize that I was lost due to the panic. Which is no surprise, because I am missing  completely the block in my head, where the sense of direction is located.

Lähden taluttamaan Heviä tallille. Hän ei suostu. Se tavallisesti niin sydämellinen kaveri haraa vastaan kuin peijooni. Yritän katsoa puhelimesta karttaa, mutta minulla ei ole a) silmälaseja b) puhelimessa kenttää.

I begin to walk to the stable with Hevi. She does not agree. That usually so cordial guy resists against like hell. I'm trying to look the map at my phone, but I do not have a) eyeglasses b) field in my phone.

Väittelen Hevin kanssa suunnasta. Lopulta annan periksi ihan vaan sen takia, että kävellään-sitten-kohta-näet-kumpi-on-oikeassa-senkin-jurrikka. Hevi tyrkkii minua vähän väliä lempeästi turvallaan eteen päin.

I'm arguying about the direction with Hevi. Eventually I give up, but just because of let's-walk-then-you-will-see-who-is-right-you-stubborn-horse. Hevi is constantly and gently proding me forward with her nose. 

Kun tallin toisten hevosten tervetulohirnunta kuuluu korviimme myönnän kumpi meistä oli oikeassa.

When the team's other horses' welcoming neighing comes to our ears I admit which one of us was right.

Hevi sai lahjoituksena ravurin vanhan voittoloimen ja on nyt kylän tyylikkäin hevonen. Hevimetalli.
Hevi received an old blanket as a donation from a trotter and is now the coolest horse in the village. Heavy Metal.

----------

Elämänohje:

Guideline for life:

Jokainen meistä on oman elämänsä jättiläinen.

Each of us is a giant in his own life.
 

Kuntosalilla / At gym with grannie

Ei ollut kuntosaleja ennen. 

Didn't have any gyms in the olden days.

Navetassa käytiin. Ja tallilla. Puumetsässä ja halkoliiterissä voimistelemassa. Autot työnnettiin käyntiin jos ei oltu muistettu parkkeerata alamäkeen. Samat piilevät nivelvaivat saatiin ilmaiseksi kuin nykynuoriso kalliilla kuntosaleillaan.

Used to go to the cowshed instead. And the stables. To the forest and log shed to do gymnastics. Cars were pushed off to start if you had not remembered to park downhill. The latent joint disorders were free and now the youth acquires them in expensive gyms.

Ojentajat, yläselkä, hartiat ja hauikset. Toista 107 kertaa kummaltakin puolelta. Äläkä pinnaa vaikka miten olisi helpompi tehdä vahvemman käden puolelta. Iskiaskivun siitä vilunkipelistä saat sitten. Ja talikkokyynärpään.

Triceps, upper back, shoulders and biceps. Repeat 107 times on each side. And do not cheat even it would be how temptating to make a stronger hand side. Sciatic pain is your lot if you do. And pitchfork elbow.

Jalkaprässi: takareidet, pakaralihakset ja pohkeet. Staattinen pito jos jumitat ja vauhti pysähtyy. Ei muuten kannata pysähtyä, usko huvikses. Toista liike 7 kertaa.

 Leg press: back of the thighs, calves and gluteus muscles. Static hold if you seize and the speed freezes. Believe me, it is not worth to halt. Repeat the movement to 7 times.

Jos kuitenkin jumitat etkä pääse ylös asti kuten tässä, saat rangaistukseksi tehdä pystypunnerruksen. Ja seuraavan kärryn kanssa kiertää 3 kertaa lantalan ympäri ennen kuin yrität uudelleen. Tämän tsemppikaavan me kaikki opimme jo kansakoulussa. Joko osaat läksyt tai sitten seisot nurkassa ja osaat läksyt. 

If, however, you freeze and can not access the top like in this picture, you get a punishment to do a pushup. And with the next trolley you go 3 times around the dung pit before trying again. This education method we all learned in elementary school. Either you know your homework, or else you stand in the corner, and know your homework.

Alaselkä ja vatsalihakset. Keskivartalopanssari kuntoon. Toista 7 kertaa. Jos tuulee niin teet tämän nopeutettuna. Pikakelauksella etteivät purut leviä.

The lower back and abdominal muscles. Central body armor in order. Repeat 7 times. If the wind is blowing hard you do this in fast motion. Fast forward to prevent the sawdust spread.
 

Juoksumatto, 4439 askelta. Aloittelijat voivat tehdä kävellen. Askelkyykky joka kerran kun jotain putoaa.

Treadmill, 4439 steps. Beginners can walk instead of running. Squat every time something falls off.

Lopuksi saat palkinnoksi nasutella personal trainerin kanssa. Muista myös tankkaus ja lepo.

Finally, as a reward, you may cuddle with your personal trainer. Remember also refueling and rest.

----------

Lopuksi taas elämänohje nuorille:

Finally, a small guideline in life for juniors:

Et kai sinä nasuttele kuntosalin jälkeen ohjaajasi kanssa??? LOPETA SE HETI!

 You're not cuddlying after the gym with your supervisor, are you ??? STOP IT IMMEDIATELY!